Haluaisin mennä. Ei saa mennä. Saako?
Elämä ja kuolema eivät ole vastakohtia, vaan yksi kokonaisuus. Osat ovat jokaisella erilaiset. Minun palkkini on tänään violetti. Sen värissä on kaikuvaa hiljaisuutta.
Au. Au. Miksi sä satutat mua? Sun pitää oppia. Oppia, että elämä ei oikeasti ole hienoa. Se sattuu tänään ja se tulee sattumaan myös huomenna. Ainoa mitä voi tehdä, on oppia olemaan vahvempi.
Mulla ei ole sydäntä jäljellä. Se on murtunut kuin kallio aallokon siihen iskiessä: hiljalleen, muru kerrallaan. Mä en osaa kertoa sulle, kuinka kaunis sä olet. Miksi elämä rankaisee niitä, joita sen pitäisi suojella? Miksi kukaan ei huuda täällä? Rakas, kaikki on väärin. Tule takaisin, jooko. Sä tarvitset tilaa, mä tarvitsen turvaa. Kumpi voittaa?
En minä.
tiistai 27. joulukuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti