Ei tätä paskaa taas

Uhh. Taas. Takaisku.

Sosiaaliset ongelmat on kaiken alku ja juuri.

Lupaa mulle, että et enää vahingoita ittees. Joo mä lupaan. Mäki vihaan tätä. Riitelyä. Vihaa. Turhaa, kaikkea paskaa.

Miksi mä aina turmelen kaiken kauniin? Miksi mä pakenen?

En kestä olla aina siinä. Kun joku huutaa tai puhuu liian hiljaa ja heikosti. En jaksa. Täytyy paeta. Ettei vain tunne jotain. Ettei vain sano todellista, omaa mielipidettä. Joka on kuitenkin väärä. Ei ne haluu tota kuulla, vaan jotain hienoa ja fiksua.

Ja lopun aikaa yritän tuntea jotain. Ihan mitä vaan. Kipua, nälkää.

Tää sattuu. Ihan helvetisti.
Olen myös kännissä, huraa.
Hyvää yötä.